Kymmenien naisten huijaamisesta useita kertoja vankilaan joutunut turkulainen Ruben Oskar Auervaara oli ensimmäisen kerran vankilassa jo 16-vuotiaana tehtyään useita pikkurikoksia. Hänen uransa huijarina alkoi vuonna 1935. Kolmekymppinen Auervaara etsi huiputettaviksi sopivia naisia lehti-ilmoituksilla. Hän lähetti naisille lavastettuja valokuvia, joissa esiintyi mm. lentäjänä tai kartanonomistajana. Uhreikseen hän valitsi rikkaimmat ja herkkäuskoisimmat lehti-ilmoituksiin vastanneet ja pyrki varastamaan heiltä kaiken mahdollisen. Tammikuussa 1945 Auervaarasta tuli maankuulu, sillä rikospoliisi julkaisi hänen kuvansa Suomen suurimmissa päivälehdissä. Auervaara saatiin pidätettyä ja hänet tuomittiin noin 20 naisen petkuttamisesta. Matkalla mielentilatutkimukseen Auervaara onnistui pakenemaan. Hän matkusti Ruotsiin, missä jatkoi huijauksiaan. Jäätyään kiinni hän yritti paeta kolme kertaa, mutta huonolla menestyksellä. Kärsittyään Ruotsissa saadut tuomiot hänet luovutettiin Suomeen istumaan kesken jääneet tuomiot loppuun.
1950-luvulla Auervaara otti uudeksi sukunimekseen Karnas ja kirjoitti teoksen Nainen oli kohtaloni. Myös huijarin ura jatkui, minkä seurauksena hän sai syytteen kuolemantuottamuksesta erään epätoivoisesti rakastuneen uhrin tehtyä itsemurhan. Karnas tuomittiin vuonna 1956 vaarallisena rikoksenuusijana pakkolaitokseen kärsimään tuomionsa eristyksessä.
Kakolassa istuessaan Auervaara oli leppoisa mies, joka suoritti kevyitä tehtäviä kuten toimi pastorin apulaisena. Sunnuntaisin hän soitti Länsisellin kirkossa urkuja. Väkivaltaisia taipumuksia hänellä ei ollut. ”Luonteeltaan omahyväinen ja itsetietoinen. Käyttäytyy kaikin puolin moitteettomasti, mutta kaikesta kuultaa lävitse ylimielisyys”, kuvaili Auervaaraa Kakolan johtokunnan jäsen A. Alkio.
Ruben Auervaara kertoi kirjassaan sodan jälkeisestä Kakolasta, että vangit etenkin moittivat vartijoiden mielivaltaisuutta ja raakuutta: ”Valituksissa lieneekin ollut perää, mutta sen jälkeen kun nykyinen vankiloiden ylijohtaja Valentin Soine sai aikaan suuria muutoksia vankiloiden sisäisissä oloissa ja kun entinen Konnunsuon mallivankilan johtaja Erkki Vuori otti Turun keskusvankilan ohjat käsiinsä, ei tässä maamme kuuluisimmassa vankilassa ole valittamisen varaa. Henkilökohtaisesti en voi puhua kuin hyvää Turun keskusvankilan vartijoista ja johdosta.” 1950-luvun oloista hän kommentoi, että vankilassa ei enää tarvitse kärsiä vilua tai nälkää saati pelätä liian kovaa kuria. Pahinta hänen mielestään oli elämä vapautumisen jälkeen, sillä vanki oli loppuelämänsä ajan merkitty mies. Paluu normaaliin elämään oli melkein mahdotonta, joten tie johti lähes varmasti linnasta linnaan. Auervaara vietti eri vankiloissa yhteensä 26 vuotta. Vapauduttuaan vuonna 1959 Auervaara yritti parantaa tapansa ja meni naimisiin. Keväällä 1964 hänet kuitenkin pidätettiin jälleen avioliittohuijauksesta. 27. toukokuuta hän hirtti itsensä Helsingin rikospoliisin sellissä. Ilmeisesti hän ei enää halunnut joutua pakkolaitokseen.